 |
||||||||||||||
 |
 |
 |
|
 |
|
 |
|
 |
||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
 |
|||
|
|
|
|
|
 |
||
|
|
|
 |
||||
 |
||||
Kliinisen käyttäytymisanalyysin (KLKA) erikoistumiskoulutus Tampereella 2014 – 2015 (30 op)
Kaksipäiväinen seminaari Tampereella 21.-22. lokakuuta 2013 ”DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PERHEILLE JA PAREILLE” Professori ALAN FRUZZETTI University of Nevada, Reno, Yhdysvallat |
||||
MILLOIN TARVITAAN PSYKOTERAPIAA? Jokainen kokee joskus ahdistusta ja joutuu toisinaan pois tolaltaan, kun sisäinen tasapaino järkkyy. Kaikilla on elämässään epävarmuuden, pelon ja toivottomuuden hetkiä. Kenenkään ihmissuhteet eivät suju kitkattomasti eikä elämässä voi välttyä pettymyksiltä. Jos ahdistuksen tunteet alkavat vaatia paljon huomiota ja rajoittaa toimintakykyä, ne aletaan kokea psyykkisinä ongelmina. Paha olo voi ilmetä esimerkiksi masennuksena, ahdistuksena, pelkoina, unihäiriöinä tai itsemurha-ajatuksina. Nämä ovat oireita, joiden taustalla saattaa olla moninaisia elämän kriisejä, kuten pitkittynyt stressi, vaikea elämäntilanne tai elämänkaaren luonnollinen kehityskriisi taikka traumaattinen kokemus. Psykoterapiassa hoitotulokset ovat usein sitä paremmat, mitä varhemmin hoito aloitetaan. Ja toisaalta: miksi kärsiä turhaan ja uhrata kallisarvoisia vuosia, kun ongelmiin voi saada apua? Joskus ihminen on kuitenkin niin syvällä omassa tuskassaan, ettei hän havahdu avuntarpeeseensa. Silloin läheinen ihminen voi ohjata hänet terapeutin puheille. Se on toisesta välittämistä. Psykoterapia tuo helpotusta elämään, sillä se syventää ja eheyttää ihmisen kokemusta itsestään. Se antaa välineitä vaikeiden asioiden ja kokemusten käsittelyyn. Moni kokee aivan konkreettisesti itsensä rikkaammaksi terapiatunnin jälkeen. Ihminen elää yhteydestä maailmaan ja toisiin ihmisiin. Siksi oman itsen ympärille kietoutuminen synnyttää toivottomuuden tunteita. Tähän asiaan psykoterapia tarttuu. Luottamuksellinen suhde terapeuttiin tai terapiaryhmään antaa mahdollisuuden nähdä asioita uudella tavalla ja murtautua vähitellen ulos eristyneisyydestä. Psykoterapiassa on usein monia eri vaiheita. Joskus se on raskasta työtä, sillä itseään ei aina ole hauska katsoa peiliin. Välillä työskentely sujuu kuin tanssi, kun uudet oivallukset ja teot antavat syvää tyydytystä. Tärkeitä ovat myös ilo ja huumori. Psykoterapeuttinen työskentely tähtää itseymmärryksen kasvuun, joka syventää ja eheyttää ihmistä. Kun ylitsepääsemättömältä tuntuvat ongelmat ratkeavat, auringolle tulee tilaa paistaa. Uudessa valossa monet asiat - joskus koko elämä - näyttää erilaiselta. Lähde: Psykoterapiaopas, Tiina Tikkanen, Helsinki Media 1998 Psykoterapia Suomessa, Kari Pylkkänen, Raijaliisa Pöllänen, Maila Upanne (toim.)
KOGNITIIVISEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIAN HOIDOT JA MENETELMÄT TÄRKEIMMÄT KOGNITIIVISEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIAN MENETELMÄT
|
||||
|
|
|
|
|
 |
||||||||||
 |
||||||||||
Yhteydenotot sähköpostilla |
||||||||||
 |
||||||||||
 |
 |
|||||||||
 |
 |
 |
||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||||
|
|
|